maanantai 14. huhtikuuta 2008

Omakotiasukas

Nuo edelliset kirjoitukset keskittyivät vahvasti tuonne Koillis-Lapin alueelle. Palaan nyt vähän eteläisempiin tai oikeastaan hämäläisiin maisemiin tänne Kanta-Hämeeseen.

Asuttuamme täällä kuutisen vuotta, aloimme etsiä sopivaa omakotitaloa. Ja kun pitkäkään etsintä ei tuottanut tulosta, päädyimme rakentamaan itsellemme sopivan talon. Reilu vuosi sitten menikin raksalla. Lämmitysjärjestelmäksi valittiin ympäristöystävälliseksi mainittu maalämmitys. Siitä ja erityisesti rakennushankkeesta jatkossa enemmän tuolla kotisivujen puolella.

Ilmastonmuutos on nostanut esille energian säästämisen ja sen myötä omakotitalossa asumista on ainakin jossain määrin moitittu energiaa tuhlaavaksi asumistavaksi. Ja erityiseksi synniksi on luettu sähkölämmitys. No onhan tuossa vähän perääkin. Vaikka asumme taajaman kupeessa tarvitsemme käytännön syistä kaksi autoa, vaikka työmatkat ovat vain 10 ja 25 km:n pituiset. Hiilidioksidipäästöjähän noista lyhyehköistäkin työmatkoistakin tulee kohtalainen määrä. Mutta kun pyörällä ei pääse ( tai siis jaksa!) eikä bussi kulje (ihan perille!).

Sen verran on kuitenkin huono omatunto, että lämmitystehoa on jo vähän alennettu ja lisäksi olen visioinut aurinkokeräimen virittelemistä katolle lämpimän veden tuottamista varten. Aurinkokeräimen ja muiden tarvittavien vermeiden hankinta ja asennus ovat kuitenkin hinnaltaa sen verran kalliita ratkaisuja, että ihan heti ei aurinkopaneleita talon katolla näy.

Vuonna 2007 talo kulutti energiaa noin 18 000 kWh. Tavoitteena olisi saada lukemaa pienemmäksi kuluvana vuotena. Kulutusseurantaa teen vielä manuaalisesti, mutta ehkä senkin vielä digitalisoin. Kirjaan väliaikatuloksia jatkossa tänne.