tiistai 10. maaliskuuta 2009

Musiikkia kolalla!

Lunta on satanut ihan kiitettävästi viime päivinä. Kävin vielä viikonloppuna lomamatkani päätteeksi Lapissa lapsuuden kodissani. Siellä Käyrärannalla! Siellä lumi olikin ihan toisesessa mittakaavassa, vaikka lumipyryä ei siellä ollutkaan ja vaikka piha oli lingottu autokelpoiseksi ennen sinne saapumistamme. Pienet polut pihasaunalle, liiteriin olivat vielä lumenpeitossa. Näiden polun pätkien kimppuun sitten syöksyin fiskarssin lumilapio tanassa ja lumi lähtikin liikkeelle varsin lennokkaasti. Kuitenkin jo muutaman lapiollisen jälkeen kävi selväksi, että hiki tässä vielä tulee. Toisin kuin lumitöissä eteläisemmässä kodissani, jossa ei ole rantaa lainkaa. Ei suoraa eikä käyrää. Pihatietä sen sijaan on muutama sata neliömetriä. No jaksoin kuitenkin lapioida Lapin lumet poluilta hyvän tuuleni säilyttäen, ilman verenmakua suussa. Kuntoilustahan tuo käy. Hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Hyvän tuulen ylläpitoon auttoi nykytekniikka. Kuuntelin nimittäin siinä lunta lapioidessani kännykästäni siihen laataamaani musiikkia. Piuhat korvissa niinkuin nuorisollakin. Villit Vuodet fiiliksissä olin ladannut kännykkään mm. Irvinin kappaleita. Ei tippa tapa jne.

Lapista ajelin sitten autolla noin 920 kilometriä etelään. Yksin. Matkaan lähdin aamulla ja perille tulin illalla kun kellon viisarit näyttivät samoja lukemia.
Maanantain lumipyry loi mahdollisuudet lumitöihin myös täällä etelässä. Tällä kertaa käytin kolaa musiikin tahtiin. Lunta satoi kolaamisen jälkeen sen verran, että myös tiistaina kola pääsi liikkeelle.  Nyt ei kuulunut musiikkia eikä kolaus sitten sujunutkaan niin hyvällä tuulella kuin aiemmin. Tekniikka petti. Känykkä ei suostunut soittamaan yhtäkää kappaletta! Verenpaine nousi varmaan hieman, mutta piha tuli kolattua.

Lomamatkani suuntautui Floridaan. Pidin matkalla päiväkirjaa ja siirrän sen jossain vaiheessa tänne blogiin. Matka oli mukava ja rentouttava.