lauantai 6. maaliskuuta 2010

Maaliskuu toi sähköä ydinvoimakeskusteluun!

Hallitus on lähiaikoina tekemässä suuria päätöksiä, jos vain kykenee siihen. Ja miksipä ei kykenisi. Hallitus tulee tekemään myönteisen ydinvoimapäätöksen ja nyt enään keskustellaan lukumäärästä. Yksi vai peräti kolme?
Kokoomus on kolmen, Keskusta yhden voimalan kannalla ja Vihreät eivät tahtoisi enään yhtään lisää ydinvoimaloita tähän maahan.

Tämä talvi on Suomessa kuluttanut rutkasti energiaa. Pakkasjakso on vaatinut lämmitystehojen nostamista. Tilanne on ollut hyvä energiayhtiöille. Sähkömittarit ovat pyörineet vilkaasti ja yhtä vilkkaasti on siirtynyt myös raha kuluttajalta energian myyjälle. Tammi-helmikuun kilovattitunnit olivat lähes kaksinkertaiset edellisen vuoden tamma-helmikuun lukemiin verrattuna.

Fingridin mukaan sähkön tuotantoa olisi Suomessa vuonna 2011 tarjolla 17 564 MW:n edestä. Luku kuvaa nimellisähkötehoa ja laskennassa on huomioitu kaikki yli 1MW:n voimalaitokset. Luvussa ei siis ole mukana OL3:n tuotantoa koska se valmistunee vasta vuonna 2012 ja tuo silloin lisätehoa verkkoihin noin 1600 MW.
Helmikuussa 2010 sähkön tuotantoa oli tarjolla keskimäärin 10923 MWh/h ja kulutusta samaan oli samaan aikaan noin11984 MWh/h. Eli tuontisähköä tarvittiin koko ajan keskimäärin 1061 MWh/h, jotta maan kaikki teollisuus pyörisi normaalisiti ja saunoissa kiukaat tarjoaisivat kipakat löylyt. Mistä tuo 1000 MW:n teho sitten tulee? Pääasiassa Venäjältä, Ruotsista ja Norjasta. Vuonna 2008 Tuonti oli yhteensä 16 105 GWh. Suomesta myös vietiin sähköä 3 336 GWh:n edestä. Venäjälle ei viety mitään, mutta pohjoismaiset naapurimme saivat gigawattinsa. 

Mihin sitä energiaa sitten tarvitaan? Eikö raskaampi teollisuus ole jo siirtymässä Kiinan ja Intian suuntaa eli sinne missä markkinatkin ovat ja missä työvoimakustannukset ovat kivan pienet?
Mutta kotitalouksien sähkönkulutus on nousussa. Esim. vuodesta 1993 vuoteen 2006 tavallisen 120 m2:n omakotitalon vuosittainen sähkönkäyttö on noussut 1 100 kWh. (5 900 kWh/a =>7 000 kWh/a). Tämä kulutusluku kuvaa ns. taloussähkön käyttöä eikä lukuun sisälly lämmitykseen käytettyä energiaa.

Energiateollisuus ry arvioi sähkönkulutuksen vuonna 2028 olevan niin suuri, että tuotantokapasiteettia tarvittaisiin silloin 18 500 MW. Lukuna tuo ei paljoa eroa vuoden 2011 luvusta, mutta vuoteen 2028 mennessä laitokapasiteettia ilmeisesti poistuu tuotannosta ja se edellyttää korvaavaa tuontaoa. Energiateollisuus ry arvioi lisäkapasiteetin tarpeeksi 7 000-8 000 MW. Näistä luvuista voi olla montaa mieltä ja Energiateollisuus ry ei tässä aiheessa ole ns. riippumaton asiantuntija.

Ydinvoimalan rakentaminen on hidas ja erittäin kallis projekti. Ainakin Olkiluodossa meneillään oleva Arevan projekti maksaa hieman ennakoitua enemmän. Laitoksen tilaaja ja toimittaja riitelevät nyt kustannusten nousun ja projektin viivästymisen syistä. Ranskailainen Areva voinee kääntyä, ellei jo kääntynyt, ranskalaisen veronmaksaja kukkarolle mikäli hanke sille ylivoimaiseksi käy.

Yksi, kolme vai nolla? Veikkaukseni on, että hallitus myöntää yhden tai korkeintaan kaksi lupaa.

Mielestäni yksi pitäisi riittää tässä vaiheessa. Energiatekniikka kehittyy ja sille pitää antaa mahdollisuudet. Tuulivoimakaan ei ole pelkkää piiperrystä, vaikka se ei riitäkkään Suomen energiayhtälön ratkaisuksi ja vaikka se (vielä) tarvitsee tukitoimia.
Ja vaikka kaikki kolme hanketta saisivatkin hallituksen siunauksen, ei rakentamispäätöksiä vielä ole odotettavissa.