perjantai 23. heinäkuuta 2010

Team Qaiku liikkuu!

Endomondossa voi siis perustaa myös omia tiimejä. Tässä Qaikun oman tiimin aktivitettiraporttia.

Jätevero tulee!

Hallitus on esittelemässä eduskunnalla uutta jäteverolakia. Uutta laissa on se, että jätevero tulee koskemaan kaikkia kaatopaikkoja. Esitys lähtee siitä, että jäteveron veropohjaa on laajennettava ja että verolla ohjataan jätteitä kaatopaikkaamisen sijaan hyötykäytöön.
Jätevero, joka nyt on 30 euroa tonnilta, nousee uuden lain myötä ensin 40 euroon ja  vuoden 2013 vaihteessa jo 50 euroa tonnilta. Lakiestys on julkaistu 2.7.2010 ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alusta lähtien. Esitys on luettavissa Valtiovarainministeriön nettisivulla. Esitys on pdf-tiedosto ja siinä on parikymmentä sivua lakitekstiä.

Kotitaloudelle tämä merkinnee jätemaksujen nousemista, ellei jätemääriä pystytä vähentämään kierrätystä lisäämällä. Laskennallisesti kotiatalouksille ja yksityisille henkilöille jäteveron nousu tuo lisäkustannuksia noin 20 miljoonaa eruoa. Vaikka vero siis ohjaa jätteitä pois kaatopaikalta hyötykäyttöön tai kierrätykseen, yhdyskuntajätteelle on vain vähän ns. verottomia vaihtoehtoja.

Ihmettelen vähän miksi julkisuudessa ei näy teollisuuden etujärjestöjen puheenvuoroja jäteverosta. Koskeehan  laki myös teollisuuden omia kaattopaikkoja ja laista aiheutuu teollisuudelle lisäkustannuksia kymmeninen miljoonien edestä.
Teollisuuskin toimittaa jätteensä mielelummin hyötykäyttöön kuin omallekkaan kaatopaikalle. Hyötykäyttö ja kierrätys kannattaa.

Alla lainaus lain pääsisältöä kuvaavasta tekstistä: Kaikki jäte ei siis ole verollista tulevaisuudessakaan.
Määrällisesti suurimpia verollisia jätelajeja olisivat yhdyskuntajätteen lisäksi voimalaitosten sekä rauta- ja terästeollisuuden tuhkat ja kuonat, jätehuoltolaitosten jäte, metsäteollisuuden jätteet sekä rakentamisen jäte pois lukien maa-ainekset, pilaantuneilta alueilta kaivetut maa-ainekset, kiviainekset ja ruoppausmassat. Veron piiriin tulisivat myös muun muassa orgaanisen kemian prosessijätteet, romuajoneuvot, sähkö- ja elektroniikkajäte sekä terveydenhoidon ja maa- ja metsätalouden jätteet. Vero ei koskisi jätteitä, joille ei ole kaatopaikkasijoitusta korvaavaa teknistä hyödyntämis- tai käsittelyvaihtoehtoa tai joiden hyödyntämis- ja käsittelyvaihtoehdot eivät ole ympäristöllisesti kestäviä, kuten mineraalijätteitä, epäorgaanisissa kemian prosesseissa syntyviä jätteitä tai maaaineksia.

torstai 22. heinäkuuta 2010

Koiruuksia!

Perheessäni on ollut elämäni aikana aika monta lemmikkiä. On ollut kissoja, koiria, kanikin ja luontokappaleiden puolelta ainakin närhi ja hiirihaukka pienen hetken. Nämä olivat lapsuuden aikaikaisia lemmikkejä kauan sitten. Nykyisin ei enään luonnosta eläimiä elätikseen kai saa ottaa. Hiirihaukka oli metsätyömaalta pelastettu, vielä lentokyvytön poikanen, joka lennähtin jonnekkin heti kun siivet alkoivat kantamaan. En tiedä selvisikö se omillaan.

Viimeinen koiramme sai nimen Ressu. Ressu oli perheemme jäsen neljätoista vuotta. Vilkas, mukava ja aktiivinen Lapinkoira. Ei kyllä ihan puhdasrotuinen.
Ressu tontilla kun talon rakentamista vasta suunniteltiin.
Nyt muutama vuosi Ressun poismenon jälkeen totesimme, että perheeseemme kuuluu koira. Ja pienen pohdinnan jälkeen aloimme kuulostella ja kysellä mistä löytäisimme Lapinkoiran. Muut koirarodut ovat varmasti ihan mukavia, mutta meille se oikea koira on nimenomaan Lapinkoira. Ainakin vuosi siinä jahkailtiin ennen kuin päätöstä tosimielessä alettiin toteuttamaan. Parista kennelsitä, jotka netin kautta löysin, ei Lapinkoiran pentuja ollut tarjolla lähivuosinakaan. Sitten työpaikalla ruokatunnilla koiruuksista keskusteltiin ja sainkin vinkin, että Puurattaren kennelistä voisin pennun lähikuukausina saadakkin. Oli työkaverilla sieltä hankittu koira. Lähetin sitten samantien kenneliin sähköpostia ja parin päivän kuluttua sainkin puhelun, joka tarjosikin pitkän ja perusteellisen keskustelun Lapinkoirista ja koiraelämästä yleensäkin. Varasin meille urospennun. Ja liityn Facebookissa ryhmään Paimensukuinen Suomen Lapinkoira. Sielä on paljon paljon koirakuvia katsottavaksi.

Pennut syntyivät 10.7.2010. Neljä pentua, kaksi poika- ja kaksi tyttökoiraa. Koiran nimeä oli jo pitkään pohdittu, mutta kun kuulimme pennun virallisen nimen , Puurattaren Tuulenhaltija, totesimme, että koiran nimi on sitten Halti ja sillä selvä. Lapin koiralle Halti on hyvin sopiva nimi. ( Vaikka hyvä nimi se Ressukin oli ).
Pentu muuttaa meille syyskuussa. 

Tässä kuitenkin muutama kuva pikkuisista ja myös emosta.





Sani neljän pentunsa kanssa.



tiistai 20. heinäkuuta 2010

Taidenäyttelyssä

Milloin olet viimeksi käynyt taidenäyttelyssä? Veikkaampa, että aikaa on vierähtänyt muillakin kuin minulla.
 Kävin kuitenkin aikaisemmin tänä kesänä Ateneumissa tutkailemassa L. Onervan elämän ympärille koottua näyttelyä. Sitä ennen olen taidegalleriassa käynyt viime kesänä (2009) , jolloin kävin tututustumassa Jussi Vaaralan tuotantoon. Jussin tuotantoon voit tutustua vaikka Facebookissa.

Pari viikkoa sitten  huomasin paikallislehdessä jutun Riihimäen taidemuseon näyttelystä Ajan muodot. Samassa jutussa kerrottiin, että riihimäkeläinen taiteilija Bartolomeo Prencipe esittelee taidemuoseossa omaa tekniikkaansa Afresco-strappo (repäisty fresko). Prencipe on on italianen Riiihimäellä jo pitkään asunut taiteilija ja hän esittelee mielellään tekniikkaansa ja valistaa meitä suomalaisia paljastamalla, että seinään maalattu kuva ei ole fresko. Ei vaikka kyseessä olisi kirkon sienä.  Fresko on kostealle kalkkilaastipinnalle nopeasti tehty maalaus. Nopeasti siksi, että maalaus on tehtävä kostealle pinnalle, jotta se onnistuuu ja värit kiinnittyvät pintaa. Kipsi- tai tiiliseinään maalattu taiteellinenkaan kuva ei siis ole fresko.

Kävin siis Riihimäen taidemuseossa ja siellä olikin paljon nähtävää. Kokoelmanäyttelyssä Ajan muodot oli esillä mm  Helene Schjerfbeckin, Tyko Sallisen, Jalmari Ruokokosken, Ellen Thesleffin ja Yrjö Saarisen töitä. Laadukasta ja arvostettua katsottavaa siis riitti. Bartolomeo Prencipen esitystä oli saapunut seuraamaan parikymmentä kiinnostunutta. Kuvasin esitystä muutaman minuutin ajan videolle, vaikka se kuten kännykkäkin, ovat museossa kieltolistalla. Miksiköhän? Kännykän sointi on tietysti ärsyttävää, mutta miksi valokuvaaminen on kielletty? No ehkä kiellolla pyritään välttämään salamavalojen teoksille aiheuttamaa haalistumisen uhkaa. Kuvasin kuitenkin. Ja vieläpä kännykällä. Minusta tuntui, että minua tuijotettiin paheksuvasti.

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Terassin tekemisestä

Talossamme on useampi terassi kuten tuossa jo aiemmin kerroin. Lupasin myös kertoa tarkemmin terassin rakentamisen vaiheista ja rakenneratkaisuista mittoineen materiaaleineen.

Katettu terassi talon pohjoispuolella

Mitat: 4,75*3,65 m

Materiaalit


Runko: 150*50 mm, kyllästetty
Pinta: Terassilauta 90*27 mm, ruskea, uritettu pinta ylöspäin.
Käsittely ruskeaksi sävytetyllä Valtti Puuöljyllä.
Terassilautojen kiinnitys: Terassiruuvi 4,5*55 mm, runkolankkuun 2 ruuvilla, lautojen välinen rako n. 3 mm.


Peurustus: Alla kuvat runkorakenteesta sekä valmiista terassista

  • kahdelta sivulta kiinnitys sokkeliin, kiinitys: Fischer N 8*100Z
  • kahdelta sivulta harkojen varaan, Leka-harkko RUH-240, 8 kpl
    asennus 4,75 m:n runkolankun alle keskelle
  • ulkonurkka valetun nurkkapilarin varassa
Rakentaminen

Mitoituksen jälkeen tasasin ja tiivistin pohjamaan, murskesora siten, että sain asennettua harkot oikeille paikoilleen ja samaan tasoon. Käytin pitkää vatupassia ja vesiletkua, jotta sain harkot oikeaan tasoon. Pohjamaan pitää olla painumaton niin terassi pysyy suorassa.
Runkolankut kiinnitin toisiinsa 100 mm:n ruuveilla ja vahvistin vielä liitokset ns. palkkikengillä.
Terassilaudat kiinnitin runkopuihin terassiruuveilla siten, että kunkin runkopuun kohdalla ruuvasin laudan kiinni kahdella ruuvilla. En siis käytänyt kiinnikkeitä,  joilla ruuvin kannat jäisivät lautojen väliin piiloon. Lautojen kiinnitys kannattaa aloittaa ulkoreunasta.  Ruuveja menee paljon ja akkuporakoneessa pitää olla hyvät akut. Terassilautojen väliin jätin rakoa n. 3 milliä eli parin jäätelötikun verran. Rako levenee lautojen kuivuessa hieman ja on nyt noin 5 mm.
Rakenne on tukeva eikä notku.


Tein terassia kolmena päivänä.  Käsittelin terassin myöhemmin puuöljyllä.
Toisen terassin tein myöhemmin. Alla myös sen runkokuva.






tiistai 13. heinäkuuta 2010

Hyvä kolesteroli huono kolesteroli? Mitä väliä?

Kolesteroli ja sen taso ovat nykyään monen huolena. Se LDL on aivan liiiiian korkea! Onko kolesteroli korkea jos sitä ei mitata? No on tietenki! Ja terveydenhoitaja valistaa huolestunutta keski-ikäistä ja ottaa sitten verinäytteen ja heti kun tulos saapuu, puhe kääntyy ruokavalioon, liikuntaan, vielä kerran liikuuntaan, vähän makkaraankin, mutta sitten esille nousee lääkitys. Se ainakin tehoaa ihan varmasti koska asia on tutkijoiden mukaan niin.
 Ja kansalainen ryhtyy statiineilla terastettyjä levitteitä tai tabletteja nauttimaan. Lisäksi voi on ainakin jätettävä pois. Ja maito. Ja jäätelö. Varsinkin suklaajäätelö. Ja kerma! Ja juustot!
Nyt kyllä nousee verenpaine! Kaikki maanmainiot makeudet pitäis jättää pois. Ja kahvilla et sitte pullaa ota!
Verenpaineesta puhe kääntyy ruokavalioon, liikuntaan, taas kerran liikuntaan....ja kaiken ratkaisee lääkitys!

Entä sitten ne lääkkeet tai lääkeainella terästetyt syötävät?

Statiini on se aines, joka alentaa kolesterolia. Se on fakta. Statiinit estävät kolesterolin muodostumista elimistössä. LDL-kolesteroli kun aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja. Vai aiheuttaako sittenkään?
Tämän päivän Helsingin Sanomissa ( 13.7.2010 lainausmerkeissä olevat teksit ovat HS:n artikkelista.) oli aiheesta juttu, jonka mukaa asia ei ehkä olekkaan ihan niin, että sydän- ja verisuonitaudit vähenevät kun kolesteroli alenee. Kyse onkin vain uskomuksesta! Kallis on uskomus.

" Riippumatta kolesterolin alkutasosta statiinien syöminen näyttäisi vähentävän kuolleisuutta ja infarkteja yhtä paljon – mutta vain jo sairastuneilla."


 Statiini siis tehoaa vain jo sairastuneisiin eikä ennalta ehkäisevää vaikutusta näyttäisi olevankaan.  Eikä siinä vielä kaikki!


"Aivot tarvitsevat runsaasti rasvoja ja kolesterolia. Niiden paino on vain kaksi prosenttia kehon painosta, mutta ne sisältävät neljänneksen kaikesta kehon kolesterolista.Aivosolujen yhteyksien, synapsien, muodostus ja toiminta vaatii kolesterolia. Kaikki oppiminen edellyttää uusien synapsien rakentamista tai vanhojen purkamista."
Ja
"Aivosolujen tiedonkulku on nopeaa ja tehokasta, koska solujen hermoimpulssia kuljettava haara on paksun rasvaisen eristekerroksen peittämä. Tämä myeliinituppi uudistuu koko ajan, ja sen rakentaminen vaatii runsaasti rasvaa. Ei siis ole yllättävää, että monet, jotka syövät statiineja, saavat muistihäiriöitä"
Ja korreloiko Alzheimerin taudin yleistyminen kolesterolitasojen alentamisen kanssa? Tutkimustulokset hämmentävät terveysasiat tiedostanutta kansalaista. Säästynkö lääkkeiden avulla infarktilta, mutta en sitä itse tajua kun herra Alzhaimer vie muistin?
En syö lääkkeitä, eikä kolesteri ole kuin hieman suositetua tasoa korkeammalla. Yritän hoitaa ja unohtaa asian syömällä terveellisemmin ja pitämällä huolta kunnostani liikkumalla aiempaa enemmän. Arvaiskohan sitä ihan voitakin syödä?
Hesarin artikkeli oli mielenkiintoinen ja odotettavissa on vastineita. Toisaalta-toistaalta keskustelu jatkuu.

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Nokian tuntematon uutuus pikkutestissä

Ohessa video, jossa vertaillaan Nokian tulevan puhelinmallin prototyypin kokoa muihin älypuhelimiin.
Onkohan nämä prototyyppien vertailuvideot puhelimien valmistajien junailemia? Vai vahingossako protot julkisuuteen lipsuvat?
Nokia N9? prototyyppi?


Nokia N9 from Techno Buffalo on Vimeo.

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Terassi vaatii huoltoa

Rakentaessamme taloa viitisen vuotta sitten valitsimme talomallin, jossa on terassi jokaiseen pääilmansuuntaan. Eli kokonaista neljä terassia! Pohjoisen puolen terassille paistaa kesäinen ilta-aurinko ja eteläiselle porottaa kuuma keskipäivän paiste. Aamu valaisee itäpuolen ns. kodinhoitohuoneen terassin ja iltpäivä olohuoneen puoleisen länsiterassin. Kaikilla terasseilla on katto päällä. Tosi läntinen kurottaa hieman päätyräystästä pidemälle. Pohjoisen puoleinen terassi on pinta-alaltaan suurin ja kulku sinne tapahtuu keittiön ja ruokailutilan kohdalla olevasta leveästä ikkunallisesta ovesta. Kaasugrillin paikka on tällä terassilla, josta pääsee myös ullakolle johtaville portaille.

Alkuperäinen suunnitelma oli valaa jokaiselle terassille kantava laatta, joka sitten laatoitetaan pakkasenkestävillä ja hienoilla laatoilla. Päädyttiin kuitenkin toiseen ratkaisuun ja länsi- ja pohjoispuolelta jätettiin betonilaatta valamatta ja rakensinkin terassit puusta. Myös kaksi muuta betonilaatan päällä olevaa terassia katoin ruskean sävyisillä terassilaudoilla. Laudoitukseen jätin pienen välin, joka oli noin puolet ns. timpurin kynän paksuudesta. Lautojen kuivuessa rako hiukan leveni, mutta jäi kuitenkin niin kapeaksi, ettei esim,  veitset tai muut pikkutavarat mahdu raoista läpi menemää. Kolikot sopii, mutta eipä terassillä ole pajatsoa eikä terasilla muutenkaan pikkurahoilla pelata.
Puu on miellyttävä ja lämmmin materiaali, mutta se vaatii huolenpitoa jotta se ei tikkuuntuisi tai haalistuisi auringon paisteen vaikutuksesta ikävän näköiseksi. Joku tosin voi pitää luomupatinointia aika ihkuna, mutta mielestäni se on lähinnä ankean näköinnen muualla kuin hirsirakennukissa.

Heti asennuksen ja rakentamisen jälkeen käsittelin terassilaudat puuöljyllä ja nyt kolmen kesän jälkeen oli uusintakäsittelyn aika. Etelän puoleiselle terassille aurinko paahtaa kuummimmin ja terassilaudat suorastaan imaisivat uuden öljyn pensselistä. Purkin mukaan öljyn menekki litra viidelle neliölle. Käytännössä menekki oli vain noin puolet tästä. Urakka oli varsin hikinen vaikka ei ollutkaan raskas: oli helle ja mittari näytti 26-28 astetta. Ja tässä oli vasta kaksi terassia. Lähipäivinä pensselöin loputkin.

Lisään tänne myöhemmin vielä kirjoituksen terassin rakentamisesta ja sisällytän siihen mitoitustiedot ja rakennekuvaukset. Jospa joku niistä kiinnostuisi.

Länsipäädyn terassi. Juuri puuoljyllä käsitelty,
minkä vuoksi ilman kalusteita.