Omakotiasukin puuhailuja - Energia

Omakotitalon kun itselleen hankkii tai rakentaa, puuhattavaa riittää kaikille vuodenajoille. Talvella lumityöt, kesällä pihatyöt ja syksyiset huoltotyöt ovat perushommia, joita ei voi välttää. Jos nämä hommat jättää tekemättä, alkaa talo jo muutamassa vuodessa muistuttaa autiotaloa tai ainakin talon rapistuminen alkaa näkyä  kadulle saakka.
Omakotiasukkaalla on myös taipumus ja into keksiä pieniä parannuksia taloonsa. Esimerkiksi autokatoksen voisi muuttaa autotalliksi, ullakkovarauksen ullakoksi tai ainakin terassia voisi vähän laajentaa, varastorakennus olisi ihan kiva ja tarpeellinen sekä grilli-katos ihan pakollinen. Sisäpuolella voi aina vaihtaa seinien värejä tai hankkia saunaan uudet lauteet, sellaiset hienot...

Koska energian eli sähkön hinta on nousussa ja pakkasiakin riittää nyt ja myös tulevaisuudessa, omakotiasukas pohtii säästömahdollisuuksia, jolla sähkölaskun kohoamisen vaikutus jäisi pieneksi. Eräässä blogissa ehdotettiin sähköyhtiön osakkeiden ostoa ja näistä saatavien osinkojen käyttöä sähkölaskun maksaamiseen. Kätevää, mutta kun pitäis olla semmoinen kolkyt donaa osakkeisiin sijoitettavaksi. Eli muut konstit ovat realistisempia.

Oma taloni on varsin uusi ja eristeitä on joka puolella vähintäänkin rakennusmääräysten mukainen kerrospaksuus. Ullakolle voisi ehkä vielä kymmenen tai viidentoista sentin lisäeristekerroksen laittaa. Ehkäpä laitankin kesällä lisää villoja kattoon samalla kun rakentelen ullakkoa valmiiksi.

Tänään, noin 30 asteen pakkasessa, kiinnitin huomiota lumesta paljaaseen sokkeliin. Kuinkahan paljon lämpöä sieltä karkaa? Harkkosokkeli on eristetty sisäpuolelta 10 sentin ja ulkopuolelta 5 sentin eristeellä. Sokkeli on täytetty tiiviisti hiekalla ja lattialaatan alla on reunoilla 15 sentin ja keskellä 10 sentin eristys. Vesikiertoisen lattialämmityksen putket ovat lattialaatan sisällä.

Sokkelin eristys.

Seinän vierillä lämmitysputket ovat tiheässä ja ainakin periaatteessa osa niiden lämmöstä johtuu talosta ulos. Tätä lämmökarkausreittiä voisi vähän tiivistää kasaamalla lumikerroksen sokkelia vasten. Lumihan eristää hyvin. Lyhyt nettihaku toi esille asiaa puoltavia ja kieltäviä tekstejä. Varoiteltiin ihan asiantuntijavoimin, että sulamisvesi aiheuttaa kosteusvaurion sokkeliin, mutta toinen asiantuntija toteaa, että helppo, halpa, perinteinen ja turvalinen keinohan tämä sokkelin lumetus on.

Kiersin lumilapion kanssa talon ja heittelin kevyttä pakkaslunta sokkelia vasten aina sentin parin verran ulkolaudoituksen alareunan yläpuolelle saakka. Eli tulkin lumella ulkolaudoituksen takana olevan tuuletusraon.
So what, sano Lipponen! Kevyt pakkaslumi tiivistyy hieman muutaman päivän aikana ja tuuletusrako avautuu siinä samalla. Keväällä, säiden lämmetessä, sokkelia vasten oleva lumi alkaa sulaa, mutta kevätsäässä lumi ensin haihtuu ja sokkelin ja lumkerroksen väliin muodostuu rako, eikä lumi käytännössä sokkeliin päin sulaa, vaan vedet valuvat seinustalta pois päin. Vesi valuu alamäkeen vaikka kevät olis sateinenkin.
Vuodet ovat erilaisia eikä tästäkään toimenpiteestä koituvaa sähkön kulutuksen vähenenmistä erota normaalista vuosittaisesta vaihtelusta. Luulisin.