torstai 21. heinäkuuta 2011

Lukemisia nörteille?

Paperi on se vanha kunnon alusta, jolta olemme tottuneet luettavamme lukemaan. Posti kantaa kotiimme lähes päivittäin kasan paperia; värikäitä, mustavalkoisia ja virallisia. Luettaviksi kaikki tarkoitettu. Paperilta luettuna Hesarikin tuntuu oikealta kuten vaatimattomampi, päivittäin ilmestyvä Aamupostikin, aamukahvin ääressä selailtuna. Ilman aamulehteä ei aamu meinaa oikein lähteä käynnistyä. On tuntunut luonnolliselta ajatella, että näinhän on aina ollut ja näin on aina oleva. Lehti ja aamukahvi.

Lukeminen on kuitenkin juuri nyt muutoksen alla eikä kyse ole ihan pienestä muutoksesta. Netti vie ehkä pian kaikki kirjat ja lehdetkin ja jos ei ihan kaikkia niin ainakin merkittävä osa luettavasta siirtyy nettiin tai erilaisiin lukulaitteisiin sähköisiksi muuttuneina. Sen Hesarinkin voi lukea netistä tai iPadiin voi ladata oman HS sovelluksen, joka tuo lehden joka aamu klo 4:30 ruutuun luettavaksi. (paitsi silloin kun se jää tulematta!)

Tulevaisuudessa lukemiseen tarvitaan silmälasien lisäksi erillinen sähköllä toimiva laite tietokone, lukulaite (Kindle) tai taulutietokone (sormitietokone, tabletti, pädi, iPad yms.) Miten käy kirjastojen? Lisääntyykö lukeminen vai väheneekö se? Miten käy paperiteollisuuden? Entä kirjailijat, saavatko he riittävän korvauksen tuotteistaan vai onko odotettavaissa samanlainen hässäkkä ja hämminki kuin muusikoiden tekijänoikeuskysymysten kohdalla?
Vaikeita kysymyksiä, mutta itse huomaan jo siirtyväni koko ajan enemmän sähköisien kirjojen ja  lehtien lukijaksi.  Laskut ja monet muutkin viralliset asiakirjat tulevat jo Netpostin kautta sähköpostiin.

Mitä sitten meille lukijoille on tarjolla? Paljon ja yhä enemmän. Eikä e-kirjojen lukeminen vaadi nörtin taitoja tai edes olemusta. Jos osaa lukeaa kirjaa, osaa myös käynnistää e-kirjan lukulaitteen.

Lukulaitteita


Kaikilla laitteilla kirjojen luettavuus on hyvä ja verrattavissa tavalliseen kirjaan. Lisäetuna laittissa ja e-kirjoissa on käytettävissä sanakirja, jolla voi selvittää teksteissä olevien vieraiden sanojen merkityksiä. Selaus sujuu pyyhkäisemällä tai sormen painalluksella. Näytön kirkautta voi säätää valaistukseen sopivaksi. Kännykän pieneltä ruudulta en kirjoja lue, vaikka näkökyvyssänin ei vikaa olekkaan. Kännykkä on lyhyiden tekstien, kuten uutisten, lukemiseen sopiva laite, mutta kirja vaatii suuremman näytön.


Kindle

Amazonin oma lukulaite oli kai ensimmäinen markkinoille tullut, erityisesti kirjojen lukemiseen tehty laite.
Kindle on  hinnaltaan varsin edullinen hinnan jäädessä selvästi alle kahden sadan euron.
Laitteella voi ladata lukemista Amazonin kirjakaupasta ja latau onnistuu joko 3G- tai WiFi-yhteyden kautta. Suomenkielinen sähköisten kirjojen valikoima on vielä hyvin vaatimaton.

iPad ja iPad2

Applen hittituote, jolla minäkin kirjoja luen. Lukemiseen voi käyttää laitteen omaa iBooks-sovellusta tai siihen voi ladata erillisisä sovelluksia. Esimerkiksi Kindle, Stanza sekä Luekirja ja Elisa Kirja. Ipad2 maksaa 500 - 800 euroa.

Samsung Galaxy Tab

Android -ympäristössä toimiva Galaxy Tab lieneen merkittävin iPadin kilpailija tablet-koneiden taistossa.
Tätä laitetta en ole päässyt kokeilemaan, mutta Galaxy Tabiin on saatavilla samoja e-kirjasovelluksia kuin iPadiinkin. Esimerkiksi Amazonin Kindle-sovellus. Galaxy Tabin hinta on kokoonpanosta riippuen 400 - 800 €.

Kirja

Se vanha kunnon kovakantinen kirja, jonka käyttöön olemme kaikki jo tottuneet. Paperin sidottu, perinteinen kirja on edelleen yleisin käsissämme kuluva luettava. Sen käyttöliittymä ei akkua kaipaa, mutta sähkövalo on monesti välttämätön lukukokemuksen mahdollistaja. Kirja ei myöskään rikkoudu pudotessaan lattialle.

E-kirjojen tarjontaa


Suomenkielistä, uudempaa kirjallisuutta on e-kirjoina vielä vain vähän, mutta tilanne parantunee nopeasti. Esimerksi Sofi Oksasen tuotannosta e-kirjana löytyy vain englanninkielinen Purge, Puhdistus.

Amazon

Netin suurin kirjakauppa, jonka e-kirjamyynti ohittanee lähiaikoina perinteisen kirjamyynnin.
E-kirjat luettavissa Kindlellä tai muihin laitteisiin asennetuilla omilla Kindle-sovelluksilla.

Luekirja

Luekirja tarjoaa laitteistosta riippumattoman mahdollisuuden e-kirjojen lukemiseen. Kirjoja voi lukea tietokoneella, kännykällä ja myös kaikilla tablet-laittieilla. Luettavista kirjoista maksetaan kuukausimaksua.
Kirjavalikoima sisältää pääosin suomalaisia kirjoja, mutta valikoima oli vielä kesäkuussa varsin vaatimaton

Elisa Kirja

Elisa Kirjan palvelua voi käyttää tietokoneella, kännykällä tai Samsungin ja Applen tablet-laitteilla.
Elisan valikoimissa E-kirjoja on 2193 kappaletta. (heinäkuu 2011).


Gutenberg projekti

Projekti sisältää pääasiassa vanhoja teoksia, jotka ovat luettavissa ilmaiseksi. Palvelu toimiin normaalisti nettiselaimessa, joten mitään erillisä sovelluksia ei lukulaitteelleen välttämättä tarvitse ladata. Kirjojen lukeminen onnistuu myös kännyköillä, joissa nettiselain toimii. Parahaiten kirjojen lukeminen onnistuu kuitenkin erillisellä sovelluksella, jonka voi ladata iPadille tai esim. Samsung Galaxy-tab laitteelle. Ilmaisia teoksia Gutenbergistä löytyy yli 30 000.

Applen Store

Apple myy storessaan musiikin ja sovellusten lisäksi myös kirjoja. Kauppa toimii iBooks-sovelluksen kautta, mutta vaikka kirjavalikoima vaikuttaa suurelta ei sieltä uutuuksia löydy. Ilmaista vanhaa kirjallisuutta löytyy silti runsaasti. Esim. Juhani Ahon Juha ja Minna Canthin Työmiehen vaimo.

Kirjastot

Kirjastot tarjonnevat ihan lähiaikoina mahdollisuutta e-kirjojen lainaamiseen.


Maailma muuttuu ja lukeminen siinä samalla. Entä luettavat?




5 kommenttia:

  1. Onhan tuo iso muutos tulossa, mutta vasta tulossa. Vie aikaa ennenkuin valtaosa väestöstä lukee sähköisesti kirjat.
    Tämä kuitenkin laittaa kirjoittavat ihmiset pohtimaan, mikä on kulloinkin oikea julkaisumuoto. Sama on itsellä nyt ajankohtainen... Taidan tällä kertaa päätyä vielä perinteiseen malliin. Kuka tietää, miten seuraavalla kerralla.

    Laitteet ovat vielä monelle tavikselle aivan liian kalliita. Pelkkä laite ei riitä, vaan pitää vielä hankkia se luettavakin. Vaikka taulutietokoneen halvimmillaan saa jo parilla sadalla, se on investointi, jos ei järkikäyttöä muuten ole. Omalla kohdallakin on yhä "vaiheessa".

    Eikös nyt jo osassa kirjastoja saa lainata lukulaitteita ja ilmeisesti niihin myös luettavaa? Näin muistan kuulleeni jo viime vuoden puolella.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista. Siirtymävaihe on tosiaan menossa ja vielä ollaan kovin kiinni erityisissä laitteissa. Hintakin on kova, ainakin jos pelkästään lukemistarkoitukseen laitetta hankkii. Kuulin, että kirjastot jo jossain päin Suomea lainaisivat e-kirjojan netin kautta. En muista mistä kuulin, mutta lisään kappaleen jos tieto varmistuu.

    VastaaPoista
  3. Luen nykyisin melkein kaiken Kindlellä. Olen lukenut englanninkielisiä kirjoja jo teini-iästä lähtien joten tarjontaa riittää: Ilmaiskirjojakin tuhansittain. Melkein kaikki klassikot ovat ilmaisia; Latasin hiljattain koko Charles Dickensin, Jane Austenin ja Sir Arthur Conan Doylen tuotannon Kindleeni, 3G:llä sängystä. Kindle käyttää e-ink sähkömustetta eli valoa tarvitaan mutta silmät eivät rasitu. Asia ratkeaa tilaamalla Amazonista haluamasi väriset kannet jossa mukana lukuvalo, hinta about 19 USD. Minulla on parintuhannen niteen kirjasto ja luenkin usein myös vanhoja hyviä tuttavuuksia uudelleen mutta kaikki uudet kirjat tilaan lukulaitteeseen. Tilakysymys.
    USA:ssa kirjastoista voi jo lainata e-kirjoja lukulaitteeseen, koska Suomessa?

    VastaaPoista
  4. Lisäisin edelliseen: Normaalivalossa näkee Kindleä lukea hyvin ilman lisävaloa, mutta vaikkapa lentokoneessa muiden nukkuessa on kannen lisävalo ehdoton ja toiset parhaiten huomioonottava.

    VastaaPoista
  5. Posti toi tänään Samsung Galaxy SII -älykännykkääni varten netistä 4 eurolla ostamani USB OTG (on the go) -adapterin. Juuri totesin, että sen avulta voin melko mukavasti selailla ja lukea 16 GB tikulle kopioimiani Scientific American- ja Books and reports -hakemistoja sisältöineen. Aikaisemmin päivällä ehdin kokeilla saman MP4- ja FLV-videoille.

    VastaaPoista