lauantai 22. tammikuuta 2011

Nano Nano - Grip!

Ladulle tekis taas mieli näin melkein kymmenen vuoden suksettoman kauden jälkeen. Kuinkahan sujuu ja lipsuu kun ladulle pääsen? Sen tietää sitten kun käy suksikaupasta sukset ja hyppää ladulle. Mutta minkälaiset sukset? Tekniikka on kehittynyt ja nyt puhutaan paljon nanosuksista, joita mm. Peltonen on kehittänyt ja nimennyt Nanogripiksi. Nanogrip viittaa nanotekniikkaan ja sitä se kai onkin, koska esitteiden mukaan Nanogrip-suksia ei tarvitse voidella ollenkaan ja silti ne toimivat hyvin kelillä jos toisellakin. Peltosen esitteen mukaan suksi toimii lämpötilavälillä plus kymmenestä miinus kahteenkymmeneen. Aktiivihiihtäjien mukaan tämä ei ihan pidä paikkansa ja nanogrippi ei toimi kunnolla jos pakkanen ylittää kymmenen astetta. Minä en ole aktiivihiihtäjä vaan lähinnä hiihtelijä ja aikomukseni on nanosukset ostaa, koska suksien voitelu on sitä vihoviimeistä hommaa. Hiihtoniilot tietysti tulevat minua ojentamaan ja selittävät, että helppoahan se voitelu on ja lykkäävät teippiä tarjolle.

Kävin tänään suksikaupoissakin Riihimäellä, mutta nanosukset olivat joko lopussa tai tarjolla oli minulle väärän kokoisia sivakoita. Lisää oli toki tilattu ja minulle luvattiinkin, että ensi viikolla löytyisi sopivia. Vähän vielä   hankintaa harkitsen, koska satuin lukaisemaan tästä blogista aika kriittisiä näkökulmia pitopohjasuksista ja juuri tästä Peltosen NanoGrip-suksesta.

Entäpä laskettelu sitten? Siitäkin on jo vuosikymmen kulunut kun tunturin rinnettä viimeksi alas laskin. Aioskelen kuitenkin, että seuraavana Pääsiäisenä suuntaan Pyhätunturille ja vuokraan laskettelusukset. Perherinteessä totuttelen ja sitten ylempää. Eiköhän ne suksitaidot ole suomalaisen ja varsinkin lappilaisen geeneissä. :)

Lentokoneessa muuten peritään suksipaketista 30 euron matkatavaramaksu. Jos lennät Lappiin kerää samaan suksipussiin useampi suksipari niin säästät. Tai jätä omat sukset kotiin ja vuokraa hiihtimet vasta perillä.

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

#lukupiiri

Luen kohtalaisen paljon kirjoja, mutta lukemani kirjat ovat enimmäkseen tiukkaa asiaa ja ilmöitä kuvaavia tietokirjatyyppisä teoksia ja vain vähäisessä määrin fiktiivisiä satuja ja tarinoita. Nyt olen palaamassa enemmän tarinoiden lukijaksi. Lukupiireissä en ole ennen mukana ollut, mutta nyt on tilanne siltä osin muuttumassa. Ei tosin mitenkään perinteisen lukupiirin tapaan.

Pari viikkoa sitten Twitterissä heräsi, tai herätettiin, henkiin uuden tyyppinen lukupiiriajatus. Tarkoitus on valita twitteristien kesken luettavaksi kirja, jota siten lukijat kommentoivat twitterissä. Jollain tavalla lukupiirin ensimmäiseksi kirjaksi valikoitui Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä "Combray".


Ei siis mikää tietokirja, vaan viime vuosisadan klassikoihin luokiteltava teos. Kirjan lauseet ovat monin paikoin hyvin polveilevan pikkutarkkoja ja pitkiä mieli- ja muistikuvien kuvauksia. Selvää tajunnan virtaa ja lievää melankoliaa. Taiteellisesti.
Marcel Proust ei, vaikka kirjoittikin pitkän sarjan kirjoa, ole Ranskan Kalle Päätalo tai Päätalo Suomen Proust. Lukijalleen Combray on aika vaativa teos, joka ei ihan ensisivuilla ala avautumaan saati viemään mukanaan. Olen lukenut kirjasta vasta parikymmentä sivua ja kyllä se siittä alkaa avautumaan.

Lukupiirin kommentteja voi seurata Twitterissä laittamalla hakusanaksi #lukupiiri.
Lukupiirin idean keksi Cristina Andersson, joka perusti myös lukupiiriläisiä Twitterissä seuraavan listan. Lukupiiriläisiä on tällä hetkellä 20, mutta lisääkin sopii mukaan. Aikaa kirjan lukemiseen on koko vuosi.

Lukupiirin tweeteille on myös arkisto, jonne kertyvät kakki tweetit, joissa on käytetty #lukupiiri - hashtagia
Lukupiiriaiheinen täydentyvä muistio löytyy täältä:  http://muistio.tieke.fi/VtXr6QSGc9


perjantai 7. tammikuuta 2011

Seniorit kilpailuttamaan palvelunsa

Sain idean tähän kirjoitukseen  Juha Pikkaraisen  Koillis-Lappi lehdessä julkaistusta haastattelusta. Haastattelun otsikkona oli 

Ikäihimisten kilpailuneuvonnalla puolen miljoonan euron säästöt?

Jutun aiheena oli Kemijärvellä käynnistyvä hanke, jolla pyritään opastamaan ikäihmisiä kilpailuttamaan palvelujaan. Pikkaraisen ( Pikkarainen oli yksi Kemijärven massaliikkeen näkyviä hahmoja) mukaan monet ikäihmiset saattavat juosta muutaman sentin halvemman kahvipaketin takia kaupasta toiseen tai ajella kilometritolkulla sentin verran halvemman bensalitran perässä samalla kun unohtavat tarkistaa sähkö-, vakuutus- ja pankkipalvelujen sopimukset ja niiden hinnat. Senttejä säästetään, mutta samalla unohdetaan ne merkittävämmät säästöt, jotka on kuitenkin varsin helposti saavutettavissa. 

Minä näkisin saman koskevan myös muita ikäryhmiä. Moni ei huomaa, tiedä tai välitä kilpailuttaa sopimuksiaan.

Pikkaraisen mukaan näiden välttämättömien palvelujen kilpailuttaminen vaatii verkostoitumista. Kemijärvellä käynnistyvä hanke lähteekin siitä, että kilpailuttamisen saloihin ikäihmisiä johdattelevat paikalliset yhdistykset, joiden jäseninä useat opastettavistakin ovat. Verkostoituminen hoituisi yhdistysten ja seurojen avulla siten, että näiden keskuudesta koulutetaan muutamia vapaaehtoisia kilpailutuksen käytäntöihin, minkä jälkeen koulutetut kilapailuttaisivat yhdistyksensä jäsenten käyttämät palvelut tai opettaisivat jäsenilleen kädestä pitäen miten kilpailuttaminen todellisuudessa tapahtuu. Netin käyttötaito on tässä lähes välttämätön. Kemijärvellä on 2553yli 65-vuotiasta,  joiden tilanteen Pikkarainen aikoo käydä läpi. Aikamoinen urakka yhdelle miehelle. Nostan hattua.

Mielestäni tuon hankkeen edistymistä kannattaa seurata ja mikäli tulokset osoittaituvat hyviksi, menettelyä voisi markkinoida laajemminkin Suomessa. Veikkaampa, että myös Nettimuori on tästä kiinnostunut.

torstai 6. tammikuuta 2011

Takana energinen vuosi

Vuosi 2010 oli säiden osalta jossain määrin poikkeuksellinen. Oli lunta oli pakkasta, oli aurinkoa ja lähes trooppista hellettä ja sitten taas lunta ja pakkasta. Lumilapiot loppuivat kaupasta, katolta putoiltiin ja kesällä paloi ennätysmäärät nahkaa. Minä en putoillut enkä nahkaani polttanut.
Omakotiasukkaana mieleen jäi tilanne viime tammikuulta kun lämpöpumppu (IVT) sanoi poks juuri pakkaskauden alkajaisiksi. Takuu oli voimassa, mutta kuukauden verran mentiin suoralla sähkölämmityksellä koska vikaa ei saatu korjattua yhdellä korjauskäynnillä. Huoltomiehiä tarvittiin kolme kertaa.
Syystalvi 2010 oli myös kylmä, joten koko vuoden energian kulutus muodostui suureksi. Edellisen vuoden n. 15 000 kWh vaihtui vuonna 2010  n. 20 000 kWh:n lukemiin. (Lämmintä pinta-alaa on n. 160 m2)

Nyt on siis aihetta miettiä, miten sähkönkulutustaan saisi vähemmäksi. Sähkön hinta ei ole laskemassa.
Olen ahkera saunoja, pakastin on vanha ja lisäksi tietokoneita, televisioita ja muuta elektroniikkaa löytyy talosta aikamoinen kokoelma. Pihallakin on valot pimeinä aikoina. Sähköä siis kuluu, vaikka lämpöpumppu nyt toimiikin normaalisti.

Energiansäästölamppuja on jo laitettu aika moneen paikkaan ja ainakin piha-valojen osalta on jonkinlaista säästöä odotettavissa. Talossa on myös varaava takka, jonka käyttöastetta voin nostaa. Puita on.
Sisälämpötiloja voisi myös hieman alentaa. Nyt lämpötila on keskimäärin 21 astetta ja ainakin asteen verran viileämmässä voi vielä asua mukavasti. Sisälämpötilan alentamisen investointikustannus olisi pieni ja muodostuisi lähinnä villasukkien hankinasta. Takaisinmaksuaika olisi varmasti lyhyt. Sukkainvestointiin ei varmaan saa mitään verotukia tai energia-avustuksiakaan.
Tietokoneessa on vielä kuvaputkinäyttö ja olohuoneessa pullottaa kuvaputkitelevisio. Molemmat ovat päivittäin useita tunteja käytössä. Litteät näytöt ja taulutelevisiot, ainakin LED-tekniikkaa käyttävät, kuluttavat vähemmän sähköä kuin kuvaputkitekniikkaan perustuvat edeltäjänsä. Kuvaputkitelevisiomme on vanha ja menee joka tapauksessa vaihtoon jo keväällä eikä uuden hankinta ole siten mikään energiainvestointi.
Pakastin on lähes kymmenen vuotta vanha ja oletus on, että se olisi melkoinen sähkösyöppö.

Jotain on sähkönkulutusken pienentämiseksi tehtävissä varsin pienin kustannuksin, mutta jos tehdään merkittäviä rakenteellisia ratkaisuja, kustannukset hypähtävät heti tuhansiin euroihin. Voisin esimerkiksi laittaa talon katon etelälappeelle aurinkokeräimet tekemään aurinkoisena aikana lämimintä vettä. Kätevä ja toimiva tekniikka, mutta tekee kuumaa vettä kalliilla. Ja pysyykö ne keräimet näin lumisina talvina edes katolla?? Ikkunoiden uusiminen on kallista ja lisäeristykseen ei uudehkossa talossa ole tarvetta.

Energiansäästölamput säästävät oikeasti. Ohessa kuva kahdesta pihavalosta, joista toisessa on energiansäästölamppu ja toisessa 60 W:n hehkulamppu. Kumpi on kumpi?
 

tiistai 4. tammikuuta 2011

Ympäristöliikkeiden olisi aika tunnustaa tilanne

Ympäristöstä ja luonnosta kiinnostuneet ja huolestuneet ihmiset ovat saaneet äänensä kuuluviin jo 50-luvulta lähtien. Noilta ajoilta on ympäristön tila monella seudulla selvästi parantunut teollisten käytäntöjen ja prosessien muuttuessa tehokkaammiksi entiseen verrattuna. Nykyään lainsäädäntö määrittelee teollisuudelle tiukat päästörajat ilmaan, veteen ja muuhun luontoon johdettaville haitallisille aineille. Lainsäädäntö tosin vaihtelee maittain merkittävästi, mutta ihmisten tietoisuus luonnon tilasta on edelleen kasvamassa ja se luo paineita teollisuudelle tehdä tuotteensa ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaen. Maailmanlaajuiset suuryritykset joutuvat helposti asiakkaidensa kritiikin kohteeksi jos ne toiminnallaan aiheuttavat luonnon pilaantumista tai tuhoutumista. Kuluttaja on kuningas ja voi päätöksillään vaikuttaa suuriinkin yrityksiin.

Ympäristöliikkeet ja muut ympäristön tilasta huolestuneet ihmiset ovat siis pysytyneet vaikuttamaan ympäristölainsäädännön tiukentumiseen monissa maissa ja siten mahdollistaneet ympäristön tilan parantumisen tai ainakin pahenemisen pysähtymisen. Viime vuosina on kuitenkin selvästi havaittavissa ympäristöliikkeiden toiminnan muuttumien entistä enemmän samojen, muuttumattomien, mielipiteiden ja vaatimusten esittämiseksi. Siltä ainakin näyttää. Joku puhuu myös politisoitumisesta ja joku Greenpeace täyttäneekin kampanjoineen tämän määritelmän. Ympäristöpuolueet eli Vihreät, ovat tietenkin poliittisia liikkeitä eivätkä muuta väitäkkään.

Tämä ympäristöliikkeiden paikalleen jääminen on  mielestäni ilmeistä ainakin ilmastonmuutoksen ja myös geenimuunteluun suhtautumisen kohdalla.  Ikään kuin olisi päätetty ja pysyvä tilanne, että ydinvoima tai GMO ovat pahoja riippumatta siitä, miten niitä käytetään ja mihin tarkoitukseen. Ehdottoman kielteinen kanta ydinvoimaa kohtaa johtunee menneen vuosituhannen kilpavarustelusta, ydinsodan uhkasta ja Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta sekä tietysti ydinjätteistä. Mielestäni tällainen ehdottomuus johtaa ympäristöliikkeiden uskottavuuden rapisemiseen ja sen seurauksena ennenpitkään jäsenmäärien sekä kannatuksen alenemiseen.

Mielestäni ympäristöliikkeiden tulisi tunnustaa tosiasiat. Ydinvoima on tosiasia ja voimalaoita rakennetaan eri puolille maailmaa koko ajan. En ole ns. ydinuskovainen ja en odota enkä vaadi, että Suomen koko energiantuotanto tulisi keskittää ydinvoimaloihin. Yksi uusi lupa ydinvoimalaan rakentamiseen olisi mielestäni riittänyt. Suomessa kuitenkin tuotetaan merkittävä osa energiasta ydinvoimalla nyt ja enenevässä määrin myös tulevaisuudessa. Kritiikki ja toimenpiteet tulisi mielestäni kohdistaa hiilivoimaan eikä jatkaa taisteluja tuulimyllyjä vastaan vastustamalla ydinvoimaa. Ympäristöliikkeet tekevät kuitenkin paljon hyvää työtä luonnonsuojelemiseksi tuomalla ja pitämällä aihetta esillä.

Tiede tuottaa uuusia tutkimustuloksia ja tekniikoita, joiden avulla ydinvoiman ja myös GMO:n riskit saadaan minimoitua ja asetettua oikeaan mittakaavaansa. Tuulienergia ja biopolttoaineet eivät nekään ole ongelmattomia ja niiden kapasiteetti ei riitä nykyaikasen yhteiskunnan energiatarpeita tyydyttämään. Myös ydinenergian tuotantotekniikat kehtittyvät.  Kaj Luukko kirjoitaa aiheesta blogissaan.

GMO:sta kirjoitin aiemmin

"Minusta tuntuu, että GMO:lla on annettavansa maailman elintarviketuotannon tehostamiseen. Sen avulla tuotantokasvit ehkä pystytään nopeammin sopeuttamaan  muuttuvan ilmaston tuomiin olosuhteisiin, jotka voivat olla kohtalokkaita nykyisille viljelykasveille."

Odottaisin ympäristöliikkeiltä aktiivisempaa otetta tekniikan kehityksen seurantaan sekä uskallusta takinkääntöön kun tekniikan kehitys ja tieteelliset tutkimutulokset antavat siihen aihetta.

Lopuksi pari Vihreää blogia, joissa otetaan kantaa GMO:n toimivuuteen sekä hieman ydinvoimaankin.

Viite: Tino Warinowski
Uusi Suomi: Puheenvuoro Marko Kivelä

Suositeltavaa luettavaa kaikille aihepiiristä kiinnostuneille: Stewart Brand, Whole Earth Discipline

maanantai 3. tammikuuta 2011

Uusi vuosi ja uudet kujeet?

Uuden vuoden aikoihin tehdään paljon lupauksia tulevan vuoden varalle. Joku lopettaa tupakoinni, joku aloittaa laihduttamisen tai viettää vain kevyen tipattoman tammikuu. Tai ainakin lupaa näin. Odotamme uudelta vuodelta muutoksia, uusia tuulia ja mahdollisuuksia enemmän tai vähemmän suurella innolla.

Mutta mitä tuo netti tullessaan eteemme ensi vuonna?  Miten netti ja omat tapani käyttää sitä muuttuvat?
Netissä on myös pohdittu mitä netti on vuonna 2016, mutta niin pitkälle en tässä asioita lähde pohtimaan. Kannatta kuitenkin lukea Tietokoneessa aihetta koskettava artikkeli.

Tänä kuluvana vuotena olen kirjoitanut tätä blogia (101 juttua) ja seurannut kommentoiden monia muiden pitämiä hyvin tehtyjä ja ylläpidettyjä blogeja. Olen somettanut aktiivisesti Facebookissa, tweetannut ahkerasti Twitterissä, kaikunut muiden mukana Qaikussa ja nyt jo muutaman päivän Diasporassakin. Olen myös lataillut videoita Youtubeen. Kaikkia näitä, tottakai,  myös kännykällä.  Luokittelen itseni näillä perusteilla netin käyttäjänä keskiaktiiviseksi. Vielä on paljon matkaa yliaktiivisen addiktin luokkaan. Puoliintumis- tai tuplaantumisaikoja näille aktiivisuustasoille on tuskin missään määritelty.

Tänä vuonna on mm. Facebook-aktiivisuuteni laskemassa, vaikka lähes joka päivä sinne edelleen jotain päivitän. Päivitykseni, kuten muidenkin, ovat yhä enemmän linkkejä toisaalle aivan kuten Twitterissäkin.

Vaalit

2011 eloa ja mielenkiintoa Facebookkiin ja Twitteriin tuovat vaalit. Vaalien myötä esille tulee taas tämän kaltaisia kertakäyttöblogeja ja epäaktiivisa Twitter-tilejä kuten tämä. Poliittinen keskustelu on silti siirtymässä yhä enemmän nettiin jopa niin, että iltapäivälehdet hakeva lööppinsä netistä ja poliitikkoa, joka ei ole netissä pidetään epäuskottava. Vaaleja ei varmaan vielä ratkaista Facebookkaamalla, vaan ehdokkaat joutuvat edelleen jalkautumaan kansan pariin ja käyttämään myös suora- ja lehtimainontaa. Netti antaa puolueille mahdollisuuden kerätä vaalirahoitusta ns. mikrolahjoituksina, mikä voikin muodostu merkittäväksi muiden vaalirahoituskanavien hiipuessa menneen vuoden skandaalien myötä olemattomiin.

Tekniikka

Tabletit tulevat, mutta niistä ei tulekkaan niin suuria hittejä kuin i-Pad-huuma lupaa. Kosketusnäyttöjä on tarjolla kaikkiin jääkaappia pienempiin laitteisiin, mutta näppis ei mihinkään katoa. Näppis ei lipsu, vaan naksuu selkeästi. Nettiyhteydet paranevat kattavuudeltaan ja nopeudeltaan, mutta syrjäiset maakunnat eivät ehdi vauhtiin mukaan.

Televisio

Muutos on meneillään. Netti on menossa televisioon, mutta myös televisio-ohjelmat ja elokuvat löytyvät yhä kätevämmin netistä, josta niitä voi seurata näyttöruudulta tai suurelta taulu-tv-näytöltä silloin kuin mieli tekee. Voddler näyttää tässä tietä.

Netti

Facebook, Twitter säilyttänevät asemansa vaikka Diaspora yrittää hieman Qaikumaisella olemuksellaan haalia somettajat huostaansa. Tietoturva, yksityisyydensuoja ja tekijänoikeuskysymykset herättävät kiistoja jatkossakin. Identiteettivarkauksia pelätään ja ehkä tänä vuonna paljastuu jokin suuremman luokan tapaus, joka potkaisee lainsäädäntöön vauhtia. Foursquare ei ole Suomessa osoittautunut miksikään hitiksi ja tilanne tuskin paranee tänäkään vuonna. Taidan minäkin jättäytyä pois Foursquaresta.
Seniorit saavat nettiin entistä parempia juuri heille suunnattuja palveluja.

Sosiaalinen kuntoilu

Tämä on vuoden nouseva trendi. HeiaHeia, Endomondo, Sports Tracker sekä laitevalmistajat kuten Polar ja Suunto keräävät käyttäjiä. Omien suoritusten vertailu kavereiden suorituksiin ja omiin tavoitteisiin on kannustavaa ja palkitsevaa. Kuntosalilaitteita aletaan varustaa bluetooth- tai muilla yhteyksillä ja yhteysohjelmilla, jotka tallentavat kuntoilusuorituksen tiedot kuntoilijan kännykkään tai suoraan kuntoilijan käyttämälle nettipalvelulle.

Nokia

Suomalaisena pitää sanoa jotain tästäkin. Nokia ei romahda, eikä katoa tänä vuonna mihinkään. Arvelisin että Nokia onnistuu hieman parantamaan asemiaan uuden toimitusjohtajansa johdolla. Viimeisimmät älypuhelinmallit ja symbianin kehitys voivat vielä yllättää positiivisesti. Samsungin uhoaminen ihmetyttää.

Minä

Jatkan entiseen ja uuteen malliin ja tahtiin. Mitään julkisia uudenvuoden lupauksia en ala tekemään.