perjantai 19. elokuuta 2011

Anna oli vastahakoinen, mutta leppyi lopulta

Eilen 18.8.2011 ilmestyi jakeluun se Nokian kauan, liian kauan odotettu Anna. Symbian on kuitenkin väistyvä järjestelmä ja Nokia sen melkein kokonaan jo hylkäsi, mutta suostui sentään vielä jonkin aikaa Symbiania päivittelemään.
Minulla on Nokian N8 puhelimena, mutta en ole puhdas Nokialainen, vaan olen saanut Apple-tartunnan ja netissä samoileen ueseammin iPad2:lla kuin N8:lla. Sekakäyttäjä siis. Ja hyvä niin. Laiteuskovaisten kastiin en haluta asettua.

Anna päivittelyn aloitin kiirehtimättä vasta iltasella. Otin puhelimen virussuojauksen (Fsecure) pois päältä, koska muistan sen joskus menestyksekkäästi onnistuneen sovellusten asentamisten blokkaamisessa. Suljin myös kaikki muut käynnissä olevat sovellukset.
Tarkstin saatavilla olevat päivitykset ja Annahan se siellä oli ja vielä kahtena kappaleen! Myös OVI-kauppaan oli tarjolla päivitys. Oli vielä neljäskin päivitettävä listalla, mutta nyt jo sen unohdin.
Annoissa oli päivitysruksit, mutta ruksasin myös muut päivitettävät ja tökkäsin päivitykset käyntiin. (olikohan virhe?) Ja pävitykset alkoivat ja etenivät varsin hitaasti, vaikka wlanin kautta niitä ladattiin. Muutaman minuutin kuluttua puhelin käynnistyi uudelleen ja jatkoi päivittelyään. Puolen tunnin päästä piti hyväksyä jotkut käyttöehdot. Kyselijänä oli Microsoft corporation. Hyväksyin. Puhelin käynnistyi toisen kerran uudelleen ja käynnistymisen yhteydessä Fsecure heräsi valittelmaan, että suojaustaso on matalanlainen ja häipyi samantien  jonnekkin taustalle (sotkiko Fsecure päivitysohjelman?). Päivittely jatkui ja jatkui. Kun aika oli kulunut reilu tunti puhelin ilmoitti, että päivitykset eivät onnistuneet ja tuloksena oli kolme epäonnistunutta päivitystä. Epäonnistumisen syystä puhelin ei hiiskahtanutkaan. Tuossa vaiheessa oli mieli varsin synkkä ja meinas N8 Annoineen lentää vittikkoon tai oikeastaan e-romukeäykseen. Harkinta kuitenkin palasi nopeasti ja aloin yrittelemään uudelleen. Ei tulosta. Muutamat puhelimen toiminnot olivat kuitenkin muuttuneet: Pystynäppis oli ilmestynyt tosi pieninen kirjaimineen, mailin look oli muuttunut epäselvän siniseksi, kamera oli uusiutunut kuten kalenterikin. Puhelin toimi, mutta nihkeän hitaasti.
Lopetin päivittelyt siltä illalta. Jurputin päivitysongelmasta Facebookkiin, Twitteriin, Google+:aan ja Qaikuun. Sain myötätuntoa. Monilla kavereillani päivitys oli mennyt sukkana läpi.

Aamulla herättyäni ja aamukahvit hörpittyäni, tartuin puhelimeen ja sammutin sen. Käytin koiraa lenkillä ja metsästä palattuani käynnistin puhelimen. N8 oli kuin uusi ja Anna oli näköjään asentunut!  Muhi ilmeisesti yön aikana bittinsä paikoilleen. Puhelimessa on nyt Anna, mutta päivityspulikka ei sitä tiedä, vaan tarjoaa edelleen kahta Annaa ja näyttää yhtä Ovia.  Kun kokeilee päivitystä saa minuutin kuluessa ilmoituksen, että ei onnistu.
Mitenkähän nuo roikkuvat päivitykset saa pois?

N8 toimii Annalla ihan mukavasti eikä siinä ole päivän tehokäytön aikana ongelmia ilmennyt. Mail toimii nyt entistä nopeammin, kalenterin toiminnallisuus on parantunut ja kamera käynnistyy hieman entistä nopeammin. Käytettävyys on parantunut, mutta ei ehkä niin paljon kuin odotin.

ps. Fsecuren mobiili-sovellus ei toimi. Käynnistyessään puhelin ilmoittaa, että tapahtui jotain laitonta ja sovellus suljetaan.

keskiviikko 3. elokuuta 2011

On siitä aikaa!


Sain keväällä sähköpostiini viestin, joka sisälsi kutsun vuonna 1981 ylioppilaslakkinsa ansainneiden kemijärveläisten tapaamiseen Kemijärvelle.
Hätkähdin! Onko siitä jo kolmekymmentä vuotta?!  Ilmoittauduin tietenkin heti mukaan, koska luokkakokouksen ajankohtakin osui sopivasti kesäisen Lapin reissun viikolle. Ja onhan edellisesta kohtaamisesta jo kymmenen vuotta. Aika tuntuu kuluvan hämmästyttävän nopeasti.

Vuosien varrella vuoden 81 ylioppilaat ovat hajaantuneet ympäri Suomea ja maailmaa eikä kaikkia tietenkään voitu tavoittaa, vaikka tapaamisen järjestäjät yrittivätkin löytää mahdollisimman monta entistä kemijärveläistä. Yllättävän moni löytyi ja löytyy edeelleen Helsingistä tai sen lähialueelta, mutta aika monen jäljet olivat tyystin kadonneet heti ylioppilaaksi tulon jälkeen. Kaksi oli jo kokonaan poistunut joukostamme.

Meitä oli silloin vuonna 1981 satayksi abia, mutta nykyään on toisin. Kemijärven lukiossa saa valkolakinsa vuosittain enää noin 30 nuorta. Lähes sama määrä kokoontui nyt yhteen muistelemaan menneitä ja kuulemaan hyvin erilaisia elamän tarinoita. Kolmessakymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon muutakin kuin pelkkää ikävuosien lisääntymistä.

Tilaisuudelle oli laadittu yksinkertainen ohjelma, joka sisälsi kahvitteluhetken Lohen lomakeskuksessa, risteilyn Kemijärvellä MS Ahti aluksella ja illallisen Mestarin kievarissa.
Lohen lomakeskuksen portilla.

Kahvitteluheti oli kyllä enemmän kuin hetki. Jo Lohelan lomakeskuksen pihalla tapahtui iloisia jälleennäkemisiä ja moni yritti innokkaasti etsiä tuttuja piirteitä paikalla olleiden kasvoilta. Itse yllätyin kun lukioaikainen luokanvalvojani ja matematiikan opettaja Aini Kulmunki tunnisti minut. Lukioaikojen opettajistani Aini Kulmugin lisäksi paikalla oli myös lukion nykyinen rehtori Hannu Kulmunki sekä jo eläkkeellä oleva Ale Oinas, joka opetti meille kemiaa.  Ale opetti kemiaa tavalla, joka sai minutkin siitä kiinostumaan.

Täytyy nyt tunnustaa, että muiden mukana olleiden opettajien nimet olen jo unohtanut. ( Jospa joku voisi vielä kertoa nimet, niin lisäisin ne tähän? Mukanahan oli myös peruskoulun opettajia)
Hannu Kulmunki
Lohen lomakeskuksessa kukin kertoi lyhyesti oman tarinansa ja kertasi samalla lukioajan tapahtumia. Ensimmäinen puheenvuoro annettiin kuitenkin opettajille. Hannu Kulmunki kertoi Kemijärven lukion nykytilanteesta ja oli hieman huolissaan Kemijärven oppilas- ja asukasmäärien alenemisesta.

Saimme kuulla monta juttua, tarinaa ja sattumusta lukiovuosien ajoilta ja olipa joillakin opettajilla mukanaan oppilaidensa ala-asteella piirtämiä kuvia ja tekemiä lehtiä.  Niissä riitti hihiteltävää niille, jotka löysivät papereiden joukosta omia teoksiaan. :)

Kahvittelua terassilla.
Velipekka Nummikoski kertoi oman tarinansa tuttuun ja hauskaan tyyliinsä ja oli joukostamme se kaikista tunnetuin.
Velipekka Nummikoski
















Mikä on Jumalan nopeus? Moni meistä muisti, että se oli Pekka, joka laski jumalan nopeuden silloin kauan sitten. Tulos jäi edelleenkin hämäräksi. :)

Lohen lomakeskuksesta siirryimme kohti satamaa, jossa oli meneillään todella äänekäsä Watecross- tapahtuma.
Alla oleva video kertoo mistä oli kysymys.



Pääsimme ohittamaan Watercross-tapahtuman ja kokoonnuimme yhteiskuvaan MS Ahdin kannelle ja laiturille. Kuvien ottamisen jälkeen seilasimme reilun tunnin kierroksen Kemijärvellä. Aika kului enemmänkin keskustellen kuin maisemia katsellen. Laivan kapteeni kertoi, että kuha on palannut Kemijärven vesistöön heti sellutehtaan lopettamisen jälkeen. Jätevesikuormituksen vähentymisellä on vaikutuksensa.
Vuoden 1981 ylioppilaita opettajineen.

Hiekkarantaa.
Vaaroja horisontissa. Vaarojen laelle suunnitellaan tuulvoimaloita.
Risteilyn jälkeen oli jäljellä vielä illallinen Mestarin kievarissa. Hyvää ruokaa hyvässä seurassa.

Luokkakokous oli oiken onnistunut ja siitä kiitos tapahtuman järjestelyistä vastanneille Kirstille, Tiinalle, Annelle ja muille. Oli erityisen hyvä, että mukana oli niinkin monta opettajaamme. Toivoittavasti vastaava tilaisuus voidaan järjestää taas kymmenen vuoden kuluttua.